Kategoriat Viimeisimmät kommentit Linkit Haku


Arkistot Seuraa tätä blogia XML Powered by
  • b2evolution
bottom corner
Ei blogin kirjotusta tieltä

Reissusta ei tule päivittäin blog-kirjoitusta. Totesin sitten lopulta, että reissu on reissu ja vapaa. Vaikka tuolla hemmetin kännykällä voisikin kirjoittaa blogiin, niin sitä en tee. Kirjoittelen sitten jotain jälkikäteen. Hähää! Nettiaddiktio poikki, pinoon ja helvettiin hien mukana!

posted by Teme | 08.07.2006 | 21:17:15 | Reissu 2006 |

Rompetta

Ja ensimmäinen tavaralista... Onneksi on vielä pari päivää aikaa miettiä varsinkin tuota ruokapuolta. Ruokaa voi onneksi ostaa matkan varrelta. Ainakin jokaisessa hieman isommassa kylässä on kauppa. Matkalla olisi kiva törmätä myös perinteisiin kyläkauppoihin.

Nestettä on kelistä johtuen pakko varata varman päälle. Minä en ainakaan uskalla ottaa sitä riskiä, että neste-suolo-ja-mitä-lie-hukan takia jossain vaiheessa menee taju tai jalat alkaa kramppaamaan. Kerran onnistuin saamaan kesken matkan krampin ja se toivottavasti oli viimeinen kerta. Sen jälkeen lihakset olivat siinä kunnossa, että metrinkään polkeminen ei enää maistunut. Onnistuin silloin kuitenkin heittään vielä useamman kympin, etten joutunut jäämään ruuhka-Suomen metsäpläntille yöksi.

Tällä kertaa jätän pitkät vaatteet pois reissusta. Jos on ehdottomasti pakko saada lämmintä päälle, niin tuo sadepuku käy siihen. Puolet vaatekaapista on muutenkin mukana. Ja tuo koko rompe pitäisi saada fillariin pakattua. Saas nähdä miten käy...

lompakko
kännykkä
laturi
avaimet
Etelä-Suomen kartta
Keski-Suomen kartta
PK-seudun pyöräilykartta
tulitikut
pyörälamppu
matkamittari

5 alushousut
3 sukat
5 t-paitaa
2 shortsit
lippis
uimahousut
pyyhe
saippua
hammasharja
hammastahna
aurinkorasva

heijastinliivi
sandaalit (tai lenkkarit?)
pyöräilykengät
kypärä

sadepuku
pyöräilykenkien sadesuoja

kuuskulma avaimet
rengasrauta
öljypullo
ketjukatkaisin
sisärengas
vaihdevaijeri
jarruvaijeri
pihdit
ruuvimeisseli

Kaasupullo
Keitin+kattilat
tiskiharja
pesuaine
matala lautanen
syvä lautanen
lusikka+haarukka+veitsi-setti
kauha
muki
puukko

Kalevala (jotain lukemista mukaan!)
vihko
kynä
kumi

pikapuuroa x 10
kiisselijauhe x 6
urheilujuoma-annoksia x parikymmentä
muutama bananaani
palautusjuomaa (maistuu hyvälle...)

2l vesikanisteri
1l vesipullo x 2
0,75l juomapullo x 3 (2 mehulle/urheilujuomalle ja 1 vedelle)

teltta
makuupussi
makuualusta
tyyny

posted by Teme | 07.07.2006 | 09:05:18 | Reissu 2006 |

Kohti reissua

Ensi viikkona Teme liitää pitkin Keski-Suomea fillarilla. Sen aikaa tätä blogia päivittää Heetu, joka suostuu (Kiitos Herralle!) olemaan Teme vaimo. Pyrkimys on, että blogiin tulee ainakin 4-5 päivänä valitus... ei kun siis kaikki piti ajatella positiivisesti, eli:"Ihanaa! Ei satanut! Melkein 30 asteen lämpö helli väsynyttä ruumista. Aurinko piti huolta, että nestettä ei kertynyt paljoa ainakaan päähän, vaan juotu neste siirtyi reippaalla vauhdilla suusta vatsan kautta iholle ja siitä taivaalle ja taivaalta ties lie minne sateena." Toivottavasti tekstissä kuitenkin on muuta.

Ja reissun valmistelu on melkein hyvällä mallilla. Etuhaarukkaan tulevat kassit vain puuttuvat! Ne menivät "paniikki hankintaan", koska Biltemanin kassit eivät sopineet oikein mitenkään tukevaan etuhaarukkaan. Onneksi saimme rahat huomattavasti kallimpaan kassisatsiin irrotettua. Huomenna sitten alkaa niiden kassien ja telineen metsästäminen heti aamusta. Toivottavasti saan lähimmästä fillariliikkeestä, ettei tarvitse iltapäivästä pahimpien helteiden aikaan metsästää.

posted by Teme | 06.07.2006 | 22:48:53 | Reissu 2006 |

Fillareita ja kasvukipuja

Katselin juuri vanhaa postia fillarin korjaustarpeista. Nyt voisi laittaa hieman, mitä on tullut sille fillarille tehtyä. Ketjut ja takapakka piti vaihtaa, kun ketjut lopettivat taipumisen. Venymistä ketjuissa oli yli 10%. Takavanne tuli vaihdettua siinä vaiheessa, kun heitto alkoi ottamaan päähän ja laakerit alkoivat navassa valittaa. Pitäisi varmana purkaa napa ja katsoa, mitä niistä laakereista on jäljellä. Keskiö on vihdoinkin vaihdettu. Jippii! Etuvaihtajaa voi taas käyttää kunnolla.

Vielä pitäisi tehdä muutama pieni remontti. Eli homma pitäisi aloittaa satulasta. Nykyinen on muotoutunut jo muodottomaksi satojen tuntien istumisen takia. Pinta kyllä on ehjä, mutta muodosta huomaa, että se ei enää toimi kuten pitäisi. Eturattaat ovat yhä alkuperäiset. Ne vaihdetaan kunhan rahaa taas piisaa. Eli vähitellen matkustan kohti ehjää fillaria. Tai ainakin ehjempää. Tai no.. onhan tuo jo nyt ehjempi kuin vielä pari kuukautta sitten.

On tässä kevään ja kesän aikana tullut ostettua perheeseen kolme uutta fillariakin. Vaimoni tarvitsi uuden. Entinen oli sellainen romu, että takavaihtajan kanssa sai jatkuvasti tapella. Poika tarvi 20" tilalle hieman suuremman ja päädyimme 24", jossa 7-vaihteinen Nexus ja käsijarrut niin edessä kuin takana ja myös jalkajarrut. Sillä onkin tullut heitettyä jo 20km lenkkejä. (Pitää varmaan laittaa muutama kuva fillarireissusta.)

Kasvubuumissa olevan tytön fillarin valinta olikin hankalaa! Siis aivan uskomattoman hankalaa! Jos tyttö on venähtänyt parissa kuukaudessa 5cm, niin kyllä se pyörän valinta on tuskaa. Hän on juuri siinä rajalla, pitääkö ostaa isoin mahdollinen 24" vai pienin mahdollinen 26". Kun katsoimme 24", niin satulaa sai heti nostaa sallittujen rajojen ylärajoille. Ei se pyörä riittäisi tytölle kesäksi. Sitten taas 26" 45cm runko oli liian suuri. Onneksi kuitenkin Helkamalla on 43cm runko, joka oli juuri passeli. Sen koko riittänee ainakin täksi kesäksi ja toivottavasti vielä ensi kesäksikin. Alkaa muuten nurkat täyttymään pyöristä.

posted by Teme | 20.06.2006 | 09:54:14 | Yleinen |

Nörttihommiksi menee

Bläh... tämä blog-softa ei taivu mobiilivekottimella käytettäväksi. Miten nyt kirjoitan tien päältä? Huomenna lähden loman alkajaisiksi veteleen fillarilenkin Tammisaareen ja torstaina sitten ukkosmyrskyssä ilmeiseti takaisin. Heinäkuussa tulee pitempi reissu ja silloin olisi kiva, jos voisin laittaa tänne suoraan tien päältä juttuja. Noh..nörtti yrittää keritä mittiä, miten tämän saa toimimaan. "Pikaedit" varmaan tulee jossain vaiheessa.

posted by Teme | 20.06.2006 | 08:25:43 | Ikävyydet |

Maailman nopein etana

Tämä tarina on vanha viritelmä. Tämä tarina on kerrottava huomattavasti vauhdikkaammalla tyylillä kuin tekstiin millään saa.

Oli kaunis, kesäinen päivä kun K. J-J Etana puuhaili puutarhassaan haravan kanssa. Mehiläiset nauttivat elämän riemusta, aurinko lämmitti, salaatti kasvoi hyvää vauhtia. Yllättäen alkoi kuulua kova meteli. Oli kuin raketti olisi ollut tulossa kohti. Kuului valtava jarrutuksen ääni ja pölypilvi nousi maasta peittäen koko K. J-J Etanan puutarhan hiekkapölyyn. K. J-J Etana köhi ja yski kun vesi valui silmistä. Ennen kuin hän näki kunnolla, kuului ääni:"Jaaaaha... Herra Etanahan se siinä! Oletkos muuten nähny mun uutta Perraria? Tää on punanen ja kulkee tuhatta ja sataa." K. J-J Etana köhisi ja sai sanottua:"Jos herra ei olisi heittänyt kaikkea pölyä silmilleni, niin näkisinkin jo."

Hetken kuluttua K. J-J Etana vihdoin sai hiekat pois silmistä ja näki Mikhail Pupusen edessään. Ja auto, vau mikä auto! Punainen, upouusi Perrari! Mikhail Pupunen siinä keimaili ja hymyili koko naamallaan, oikein esittäen maailmanmestaria. Hetken aikaa siinä seistyään Mikhail Pupunen sanoi:"No, lähdetkös viivalle? Mä voitan sut mennen tullen. Sun surkea Kerssu ei kulje mihinkään tän rinnalla." Kerssu oli K. J-J Etanan uusi auto, oikealta nimeltään Kersushenz, hopeanharmaa kaunokainen, mutta ei se kuitenkaan olisi millään pärjännyt uudelle Perrarille. Kuitenkin K. J-J Etanaa otti hieman itsetunnon päälle ja hän siihen:"No aivan varmasti lähdetään! Ajetaan metsän toiseen laitaan ja sitten otetaan kisa siitä, kumpi ajaa nopeammin metsän läpi." Ja niin he tekivät.

Vihdoin oltiin metsän laidalla. Mikhail Pupunen istui Perrarissaan, naama irvessä. K. J-J Etana oli myös valmiina. Ja tuli lähdönaika. Kuului kaksi lähtevää ääntä ja ensimmäisen pölyn laskeuduttuaan näky oli masentava. K. J-J Etana körötteli 80km/h kaikessa rauhassa, kun Mikhail Pupusesta näkyi vain pölypilvi. Kuitenkin Etana oli päättänyt, että hän ei luovuta. Meni vain eteenpäin.

Mikhail Pupunen ajoi vauhdilla pitkin metsän pääkatua kunnes hän näki söpön tyttöpupun liftaavan tienvarressa. Tietenkin Mikhail Pupunen jarrutti ja pakitti hakemaan tytön. Olihan hänen autonsa paljon nopeampi kuin tuo kulunut Kerssu, joka oli Etanalla. Mikhail Pupunen saattoi tyttöpupun kotiovelle saakka - eihän se nyt paljoa kiertänyt. Ja voisihan sitä muutaman kivan sanankin vaihtaa.

Kun Mikhail Pupunen jutteli tyttöpupun kanssa, K. J-J Etana painoi vain kaasua ja jatkoi matkaa. Jossain välissä hän ohitti puputyön talonkin ja jatkoi vain entisestään matkaa. Lopulta hän pääsi perille ja ihmetteli, missä Mikhail Pupunen viipyi. Eikä kestänytkään kauaa, kun pölypilvi näkyi puiden takaa. Se lähestyi kaameaa vauhtia. Sieltä Mikhail Pupunen tuli, kone kuumana, savu jo nousi, vedet taisivat olla lopussa. Hän pääsi juuri yli maaliviivan kun Perrarin auton moottori RÄJÄHTI.

Näin voitti K. J-J Etana kisan ja hänet kruunattiin metsän nopeimpana eläimenä. Ei olisi etanasta moista uskonut.

posted by Teme | 17.06.2006 | 10:45:44 | Tarinat |

Jättiläinen ja pavunvarsi

Olipa kerran Jättiläinen. Hän oli ahkera mies, joka päivittäin lähti pilvissä olevasta linnastaan töihin. Hänen työhönsä kuului ukkosen jytinän järjestäminen valtavalla moukarillaan. Pääsääntöisesti hän oli ahkera ja kunnollinen mies. Aina satunnaisesti hänelle vain tuli pakkomielle herkutella ja silloin hän hyppäsi alas pilvistä ja kävi kahmaisemassa esimerkiksi navetallisen lehmiä suihinsa. Huhuttiin myös, että hän herkutteli pienillä pojilla, mutta se oli vai huhu ja hänen ulkoinen roolinsa. Kaunis vaimokin hänen linnassaan majaili. Hieman länkisäärinen tuo vaimo oli, mutta siitä huolimatta Jättiläiselle erittäin rakas.

=> Lue lisää!

posted by Teme | 16.06.2006 | 09:15:12 | Tarinat |

Jänis ja korvat

Kauan aikaa sitten eli jänis. Silloin jäniksellä oli vielä lyhyet korvat, kuten esimerkiksi ketulla. Peilit olivat erittäin harvinaisia, eikä koko metsässä ollut yhtään peiliä. Eräänä päivänä jänis katseli kuvaansa järven pinnasta. Pieni keväinen tuulenvire rikkoi järven tyyntä pintaa sen verran, että kuvajainen oli epätarkka. Jänis ei kuitenkaan tajunnut sitä, vaan katseli kuvaa tyytymättömän näköisenä. "Onpa minun korvani rumat ja ruttuiset", se mutisi itsekseen. "Kunpa minulla olisi yhtä kauniit korvat kuin ketulla, karhulla, hiirellä tai millä tahansa muulla eläimellä kuin minulla."

Jonkin aikaa siinä pällisteltyään jänis lähti matkaan. Tyytymättömyys kalvoi sen mieltä. "Minä haluaisin olla kauniimpi. En halua olla ruttuinen", se pohti ajatuksissaan. Lopulta se ajatuksissaan huomasi loikkineen kaupunkiin. Siellä sattui juuri olemaan menossa markkinat ja ihmiset laidasta laitaan olivat pukeutuneet parhaimpiinsa. Naisilla hienot hatut, miehillä lakit päässä, tytöillä huiveja, pojilla lätsiä. Siinäpä jäniksellä olikin ihmettelemistä. "Voi miten noiden korvat ovat kauniita!" se huudahti nähdessään hienon rouvan sulilla koristellun lakin. Voi minkä hämmästyksen jänis kokikaan, kun rouva otti hatun päästään. "Onko korvien irrottaminen noin helppoa?" jänis kyseli itseltään. Kiireesti se kääntyi ja lähti loikkimaan metsään.

Metsässä jänis istahti puun juurelle. Se koetti molemmin käpälin korviaan. Eivät ne liikkuneet. Se kiskoi korvista. Hieman se kyllä sattui, mutta eivät ne irronneet. Jonkin matkan päässä kettu tuijotti hullunkurisesti korviaan kiskovaa jänistä. "Hei jänis, mitä sinä touhuat?" kettu kysyi. "Yritän saada korvani irti, että voisin vaihtaa ne", jänis vastasi. "Ne eivät kuitenkaan meinaa irrota päästäni. Auttaisitko sinä minua?" Kettu auttoi. Kettu kiskoi, minkä käpälistään pystyi, mutta eivät ne korvat irronneet. Jänis oli kyyneleet silmissä kivusta ja pettymyksestä. Eikö hän saisikaan vaihdettua korviaan,kuten nuo ihmiset?

Hetken ajan päästä paikalle rymisteli karhu. Se katsoi jänistä, joka piti kaikkien käpäliensä kanssa kiinni puunrungosta, ja kettua, joka kiskoi, minkä ikinä pystyi jäniksen korvista. "Mitä te touhuatte?" karhu murisi. "Haluan saada korvani irti", jänis aloitti. "Kettu kuitenkaan ei vain saa kiskottua korviani irti. Se on liian heikko. Auttaisitko sinä häntä rakas karhu?" jänis kysyi. Ja karhuhan auttoi. Suurilla käpälillä se otti jänistä korvista kiinni ja alkoi kiskomaan niitä eri suuntiin. Eihän karhu-parka tajunnut, että niitä olisi pitänyt jotenkin muuten kiskoa. Karhu kiskoi, minkä pystyi. Kettu auttoi, minkä pystyi. Jänis parkui, minkä keuhkoistaan pystyi. Lopulta jänis sai sanottua, että nyt on lopetettava kiskominen. Eivät korvat tahtoneet lähteä.

Jänis loikki surullisena järven rantaan. Tuuli oli tyyntynyt ja järvi oli muuttunut peilikirkkaaksi. Pienten aaltojen rypyttämien korvien sijaan jänis näkikin kuvasta pitkät, sileät korvat. Siitäpä jänis ilostui yli kaiken ja sen jälkeen jäniksellä on ollut pitkät korvat.

Tämä pitäisi oikeasti kertoa! Ei kirjoitettu tarina näytä yhtä kivalta kuin kerrottu. En siis ole täysin tyytyväinen tähän. Ja tätä tarinaa saa vapaasti lainata, kunhan sitä ei kerrottaessa lueta paperista, vaan ulkomuistista. Sillä tavalla tarina saa aina uutta väriä ja mukautuu yhä miellyttävämpään ja toimivampaan muotoon.

posted by Teme | 13.06.2006 | 13:21:30 | Tarinat |

Synti

Syntiä on istua aurinkoisena päivänä sisällä. Se on kuolemaksi, se on Luojan luomistyön halventamista. Sen pitäisi olla kuolemansynti. Työt vaativat istumaan sisällä. Onko työ syntiä? Ja onko synti hävitettävä?

posted by Teme | 12.06.2006 | 10:18:35 | Usko |

Jätkänpätkä ja menoks

Tänään oli erittäin ihana fillarilenkki. Sain 7-v poikani mukaan. Oliko tiedossa sitten rutinaa? Ajan tuhlausta? Erittäin lyhyt lenkki? Ja kattia kanssa! Lenkki oli mitä parhain. Kymppi poljettiin. Vain kaksi kertaa tuli pysähdyttyä muualla kuin risteyksissä. Kutiava nenä oli ensimmäinen syy. Pojan taidot eivät vielä ole sitä luokkaa, että olisi uskaltanut raapia nenäänsä ajeassaan. Sen kyllä ymmärtää. Miten käy, jos fillarilla ajaessa aivastaa? Pahimmassa tapauksessa taitaa mennä nurin.

Pojan toinen pysähdys oli erittäin opettava. Hän oppi, että risteyksiin kannattaa hidastaa. Ja varsinkin niihin risteyksiin, joissa siirrytään asfaltilta hiekkatielle tai toiste päin. Ihanasta mäestä vauhdilla risteykseen ja vasemmalle kääntymään. Pienet "laakerit" renkaiden alla päättivät, että renkaat jatkavat matkaa alkuperäiseen suuntaan, mutta toisaalta renkaat olivat poikittain juuri siihen suuntaan. Ei siinä auttanut kuin mennä nurin. Jätkä ja fillari yhdessä solmussa, mutta kumpikaan ei vahingoittunut. Hetken aikaa toipumista ja ihmettelyä, paikkojen tarkastusta ja lopputulos: Hurjan näköinen ja tyylikäs nurin meno, ei haavoja, mustelma ehkä tulee muutenkin mustelmaiseen polveen, kädet pölyssä kyynärpäitä myöten. Ja siinäpä se. Hetken rauhoittumisen jälkeen olikin hyvä jatkaa.

Tuollaisen pätkän kanssa voin luottavin mielin lähteä pitemmällekin kunhan aikaa on varattu tarpeeksi. Viikon päästä - jos sää suo - pakataan minun fillarini päälle retkiromppeet. Jätkän selkään omat yöpymiskamppeet. Ja sitten menoksi. Leiripaikka on katsastettu jo menneellä viikolla. Siellä yksi tai kaksi yötä. Ihan riippuen siitä, miten sattuu nappaamaan.

posted by Teme | 02.06.2006 | 23:07:30 | Onni |

:: Seuraava sivu >>

bottom corner